Löydän itseni aina keväisin haaveilemasta omasta, merihenkisesti sisustetusta, kesämökistä. Samaan aikaan alan kaivaa vaatekaapista esiin seilorihenkisiä vaatteita, kuten esim. raitapaitoja, tyrkyttää tuttavien lapsille kirpputoreilta haalimiani merimiesasuja  ja suunnitella osallistuvani purjehduskurssille.

Merihenkisyyttä löytyy keväisin niin asusteissa kuin sisustuksessakin. Seilorityyli muotina juontaa juurensa 1800-luvulle ja sen jälkeen vaatesuunnittelijat, kuten esim. Coco Chanel ja Laura Ashley ovat ottaneet vaikutteita merimiestyylistä halki vuosikymmenten ja vähitellen tämä vaikutus on levinnyt myös koteihin saakka. Samalla kun meri itsessään kuvastaa monelle rajatonta vapautta, on itse seilorityylikin kevyttä, raikasta ja kesäistä - kuin tuulahdus raikasta meri-ilmaa.

Seilorityyliä asusteista..

..sisustamiseen.

Monelta kesämökiltä löytyy mm. vanhoja merikarttoja, myrskylyhtyjä ja erilaisia meriaiheisia piensisustustuotteita aina tapetteihin ja tekstiileihin saakka. Tuotteet, jotka usein on suunniteltu alun perin merelle, eivät välttämättä kaikki käy sellaisenaan koteihin (esim. elektroniikka, kuten lamput tai sähkökäyttöiset kellot). Valikoimaa on kuitenkin runsaasti kuin myös alan liikkeitäkin, joista jokainen voi löytää mieleisensä tuotteet - niin maalle kuin merelle.

Allaolevista linkeistä voit löytää inspiraatiota oman keväisen kotisi tai kesämökkisi merihenkiseen sisustamiseen:

Piensisustustuotteita: Al Mare, Nautiliving, Oceanspirit

Merihenkisiä tapetteja: Behangewereld, Maritimo, Tangletree Interiors, Fabrics & Papers, 

Näillä sanoilla alkaa iki-ihana Sininen uni- lastenlaulu. Mutta entäpä jos uni ei tulekaan?

Uni on tärkeää jokaiselle ja unen laatuun voi vaikuttaa paljon niin asunnon rakennus- kuin sisustusvaiheessa. Rakennusmiehemme Mats kirjoitti taannoin hyvin akustiikasta. Minä aion kertoa nyt vinkkejä siitä, miten makuuhuoneesta saataisiin sisustuksen avulla vielä levollisempi:

1) Tee tilasta omannäköisesi (tämä neuvo pätee tilaan kuin tilaan). Siinä missä toinen tykkää tummista sävyistä, toinen haluaa tilasta vaalean. Värityksen ohella on toki muitakin keinoja vaikuttaa tilan tunnelmaan.

2) Levollisuutta tilaan tuo se, että sänky on oikein mitoitettu tilaansa nähden, eli ei täytä huonetta kokonaan.

3) Laadukkaat vuodevaatteet ovat miellyttäviä iholle ja ne myös pölyävät vähemmän. Myös päiväpeitteellä on paljon merkitystä tilan tunnelmaan.

4) Yöpöytä/muu lisäkaluste on hyvä olla silloin, jos esimerkiksi tykkää lukea paljon ennen nukkumaanmenoa. Yöpöytä sulkee lisäksi kaiken pienen tarpeellisen ja tarpeettoman helposti sisuksiinsa, rauhoittaen siten myös tilan tunnelmaa.

5) Suuri matto laajentaa usein tilaa ja nopeuttaa siivousta. Parhaimmillaan makuuhuoneen matot ovat luonnonkuituisina. Verhot toimivat puolestaan – estetiikan ohella – valonsäteitä ehkäisevinä, joten niistä voi olla iso apu etenkin herkkäunisille. Kangasvaihtoehtoja on paljon ohuemmista paksuimpiin aina pimennysverhoihin saakka.

6) Usein makuuhuone toimii nukkumisen ohella pukeutumistilana vaatekaappeineen, joka asettaa kriteerejä valaistukselle. Suomen pimeinä talviaamuina on hyvä olla valoa runsaasti saatavilla siinä missä illalla nukkumaan mennessä on mukava esim.lukea kirjaa pehmeämmässä valossa.

7) Makuuhuoneeseen voidaan tuoda ilmaa raikastavia viherkasveja, tauluja seinille jne., mutta kaikki työhön liittyvä materiaali kannattaa suosiolla jättää huoneen ulkopuolelle.

Tässä oli muutama vinkki, joskin kaikista tehokkain vinkki on se, että kaikki muu ylimääräinen tavara siivotaan pois makuuhuoneesta jolloin huone on pelkästään nukkumista varten. Levollisia unia!

Uuden konttorimme yläpuolella elää täysin omaa elämäänsä vuokra-asunto made by Aveo. Tunnelmallinen yksiö Vaasan Vikingalla koostuu keittiöstä, olohuoneesta, makuualkovista sekä kylpyhuoneesta. Sisustuksessa on pyritty ottamaan huomioon modernit ja monipuoliset ratkaisut asukkaan muuttuviin tarpeisiin talon historiaa unohtamatta.

Suurin osa Aveolaisista olisi valmiita muuttamaan asuntoon, mutta tällä kertaa vuokralainen etsittiin yrityksen ulkopuolelta. Uutuutta hohkava asunto vuokrattiin miltei välittömästi sen tultua markkinoille. Onnea, lämpöä ja iloa uudelle vuokralaiselle!

Vanhan sanonnan mukaan tärkeintä ei ole päämäärä vaan sinne johtava matka. Silloinkin, kun se pitää viettää nalkissa, jumbojetin kaukaisimmalla ikkunapaikalla istuen ja vapaudesta haaveillen. Samalla kun ihmiset ovat kookkaampia kuin aikaisemmin, pienenevät lentokoneen istuimet tasaisesti höpsismin periaatetta mukaillen.

Lentokoneen jokainen senttimetri merkitsee isoja summia lentoyhtiölle. Historiaa ovat isot, muhkeat istuimet, joiden ympärillä riitti kunnolla jalkatilaa. Nykypäivänä joutuu ostamaan business-luokan lipun saadakseen itselleen istumapaikan, joka tilallisesti vastaisi enemmän ihmisoikeuksia. Mutta. Ne senttimetrit ovat kalliita, joten itsekin valitsen turistiluokan: ”Se on kuitenkin vain 12h”.

Lentokoneiden sisustaminen ennen ja tulevaisuudessa.

Istuimen ja jalkatilan koko ei ole pelkästään mukavuustekijä, vaan se vaikuttaa myös terveyteemme. Mitä vähemmän tilaa liikkua, sitä isompi mahdollisuus saada esim. veritulppa, eli ns. Turistiluokan syndrooma. Liikkumisen tärkeyttä lentomatkan aikana korostetaan paljon, mutta miten se käytännössä pitäisi suorittaa? Aina voi tietenkin teeskennellä käyvänsä vessassa, mutta kovin pitkään koneen käytävillä ei tarvitse lompsia kunnes lentoemäntä ilmoittaa jo ilmeellään, miten seuraava kierros voisikin päättyä ihan sinne omalle paikalle.

90 - luvulla istuimia lisättiin (= jalkatilaa pienennettiin) monessa lentoyhtiössä. Trendi on ollut osittain jo kääntymässäkin: 2000-luvun alussa American Airlines päätti asiakaspalautteiden pohjalta repiä irti istuimia melkein kaikista koneistaan kasvattaen siten istuintilavuutta. Palaute olikin erittäin positiivista.

Lentokoneen sisustamisessa suositaan muuten vaaleita värejä ja epäsuoraa valaistusta – molemmat kun luovat tilan tuntua ahtaisiin tiloihin. Materiaalien tulee olla lisäksi kestäviä, kevyitä ja helposti puhdistettavia. Mistään pienestä asiasta ei ole kyse, vaan näitä varten on olemassa ihan omia messujaan.

Palasin juuri äskettäin pitkältä lentomatkalta ja vaikka olenkin matkustanut useita kertoja, on lentämisessä mielestäni aina jonkinlaista taikaa. Samalla tavalla kuin kapteenin tulee uskoa näkymättömään, voi mielen antaa lentää vaikka fyysisesti olisitkin ahtaassa paikassa. Alun sanonta on siis mahdollinen myös mitä lentomatkaan tulee.

Lentokonesisustamisen uusia tuulia.

Mitä tunnemme ensimmäisenä astuessamme sisään kahvilaan? Voi mikä ihana tuoksu, tuore kahvi ja vastaleivottu pulla. Herkullinen tuoksu herkistyttää luonnollisesti makuaistiamme. Se mikä tekee kahvinautinnostamme miellyttävämpää on millaisessa ympäristössä nautimme kahvikupposen. Miellyttävä ja yhtenäinen tunnelma sekä sen viimeistelevä valaistus luo positiivisen aistinautinnon. Kun taas levoton ja sekava ympäristö vaikuttaa meihin kiireen tavoin. Rauhallinen musiikki taustalla sulkee pois yleisen hälinän, mutta mahdollistaa kuitenkin keskustelun. Mukavat tuolit tai sohvaryhmä vaikuttavat oleellisesti siihen onko niillä hyvä istua eli ovatko ne ergonomisesti miellyttävät. Pöytien sijoittelu on yhteydessä tilan toimivuuteen ja sen yhtenäisyyteen.

Hyvin suunniteltu kahvila ottaa huomioon asiakkaan, ihmisen, joka on luotu aistimaan ja reagoimaan aistihavaintojensa kautta.

Pohdi seuraavalla kerralla miltä kahvila maistuu, kuulostaa, tuntuu, näyttää ja tuoksuu? Täyttääkö sinun kantakahvilasi aistikriteerisi, vai olisiko aika kokeilla jotain uutta?

Maistuvin Terveisin

Hanna Eklund
Interior designer 

Samalla tavalla kuin tilat kotona kertovat asukkaistaan, kertovat ne työpaikoilla työntekijöistä, arvoista sekä toimintatavoista. Työssä viihtymiseen vaikuttaa moni asia, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että ei ole laisinkaan samantekevää millaisissa tiloissa työtä teemme tai miten työtilat ovat sisustettu: työpaikan viihtyvyys vaikuttaa työntekijöiden viihtymiseen ja siten aina yrityksen tulokseen. Toimiston sisustamisessa on otettava huomioon monia tekijöitä, mutta toimivia muutoksia saadaan aina pienemmälläkin budjetilla.

Työtilojen viihtyvyys on jaettu kolmeen eri luokkaan: fyysinen, psykologinen sekä toiminnallinen viihtyvyys.

Fyysinen viihtyvyys tarkoittaa niitä vähimmäisvaatimuksia, jotka tilojen tulisi täyttää työn tekemiseksi. Työpisteiden tulee esimerkiksi olla sopivan kokoisia ja sellaisia, joissa meluhaitat ym. häiriöt on minimoitu ja ilmastointi on toimiva. Psykologinen viihtyvyys tarkoittaa esim. sitä miten työntekijä voi vaikuttaa työympäristöönsä, esim. työpisteensä yksityisyyteen. Tähän liittyy niin omien työpisteiden ”tuunaus” esim. läheisten valokuvilla, kuin myös työntekijän turvallisuuden tunne – jatkuvaa työpisteiden vaihtelua ei esimerkiksi tästä syystä suositella.

Toiminnallinen työympäristö taas joko auttaa tai vaikeuttaa työntekijää työnsä suorittamisessa. Tällöin puhutaan työn laadun mukaisista työtiloista, mistä syystä esim. kirjailijaa ja puhelinmyyjää ei voida laittaa samaan tilaan työskentelemään ilman että toisen työ kärsii. Mikäli aistiärsykkeitä on liikaa työn luonteeseen nähden, puhutaan ns. negatiivisesta stressistä. Australialaisen tutkimuksen mukaan konttoreiden kova melutaso aiheuttaakin eniten työntekijöiden keskittymisen häiriintymistä, mikä johtaa tuottavuuden alenemiseen ja työpäivien venymiseen - työrauhan saamiseksi.

Puolet suomalaisista työskentelee nykyään avotoimistoissa, joihin päädytään yleensä kustannussyistä. Samasta syystä niistä muutetaan myös pois. Niin avokonttoreissa kuin ns. koppikonttoreissa on kuitenkin omat hyvät ja huonot puolensa. Me olemme viihtyneet tähän asti kotoisassa avokonttorissamme, mutta työntekijöiden määrän kasvaessa muutamme mekin vuodenvaihteen jälkeen isompiin tiloihin. Nähtäväksi jää, miten osaamme sopeutua muutokseen vai löydämmekö toisemme kuitenkin samasta huoneesta kun siihen olemme jo tottuneet.